7.5.16

Työtön

Jos et kestä nyt avautumista, niin kannattaa suosiolla jättää postaus lukematta, sillä tämä teksti sisältää avautumista, kateutta, vihaa ja surua.

Joku on saattanut kiinnittää huomiota siihen, että en ole lähiaikoina postannut paljoa ja olen tehnyt aika lyhyitä postauksia, en myöskään ole kommentoinut muihin blogeihin melkein yhtään. Syynä on se, että jäin työttömäksi ja kaikki arkirutiinit pitää nyt pistää uusiksi.



(KAIKKI KUVAT WEHEARTIT.COM)

Lapsena meillä ei ollut paljoa rahaa, äiti oli paljon työttömänä ja iskä tavallinen duunari. Melkein kaikki vaatteeni oli kirpparilta ostettu ja meillä ei ollut kalliita barbeja ym. leluja. Äiti yritti kyllä parhaansa ja aina ajatteli meitä lapsia ennen itseään, kiitos sulle äiti (ja isä myös)! Silloin lapsena kuitenkin päätin, että kun kasvan isoksi, niin hommaan työpaikan, jotta mulla olisi varaa ostaa kaikkia ihania juttuja.



Noh, neljä vuotta sitten sain kivan työpaikan, aluksi asiakaspalvelussa ja siitä siirryin taloushallintoon. Työ oli todella kivaa ja useimpina aamuina oli mukava herätä töihin. Aloin pikkuhiljaa saamaan täysiä kesälomia ja parempaa palkkaa. Mulla oli maailman paras työkaveri, joka on myös paras kaverini. Työsopimukseni oli määräaikainen ja esimiehen kanssa alettiin jo viime vuoden puolella puhua tulevasta jatkosta, esimies ja muut olivat sitä mieltä että tottakai vakinaistetaan työsuhde mulle. Tän vuoden puolella sitten eräs firma meni konkkaan ja ylin taso päätti, että kaikki avoimet paikat, jotka tulee meidän firmaan palkataan siitä konkurssiin menneestä firmasta. Sain kaksi viikkoa ennen työsuhteeni päättymistä kuulla, ettei minua palkata. Moni ihminen työpaikalla oli järkyttynyt, myös esimieheni sanoi, että olisi halunnut palkata minut, mutta se ei onnistu, kun ylimmältä tasolta on tullut päätös (sellaisilta ihmisiltä, ketkä eivät työskentele tuossa samassa talossa eikä ole koskaan minua nähnyt). Uuden henkilön työsuhde laitettiin alkamaan 25.4. jotta ehtisin viikon opettaa tätä uutta henkilöä minun hommiini. Yleensä olen joustava ja kiltti ihminen, mutta oman mielenterveyteni vuoksi jäin lomalle silloin 25. päivä, en vaan voinut kohdata tätä uutta ihmistä. Kaiken lisäksi kuulin vielä, että tämä henkilö on reilusti yli 60-vuotias.



Mua masentaa tällä hetkellä tosi paljon (en ole tätä monelle kertonut, mutta olen muutamia vuosia syönyt masennuslääkkeitä). Kaikista eniten mua harmittaa se, että meillä oli Nallen kanssa haaveissa oma talo ja jossain vaiheessa häätkin, nyt ei ole rahaa, joten ei voi hakea lainaa saati järjestää häitä. Mun molemmat siskot on matkaillut ulkomailla, me ei olla Nallen kanssa matkailtu Viroa kauemmas, itse en ole edes ollut lentokoneessa koskaan. Olen kuunnellut välillä iloisesti välillä kateellisesti molempien matkakertomuksia. Viime vuonna oltiin säästetty rahat ensimmäiselle ulkomaanmatkalle, mutta kappas, meidän tietokone meni rikki ja rahat meni siihen. Tänä vuonna oltiin myös säästetty ja meinattiin jo pääsiäisenä varata loma, kun oli hyviä tarjouksia, nyt ei päästä tänäkään vuonna lomalle, kun rahat menee perus elämiseen. Molemmat siskot on myös saanut asuntolainat ja katselee itselleen aktiivisesti omaa kotia. Mä olin molempien puolesta onnellinen, kun ajattelin että kohta mäkin saan hakea asuntolainaa ja alkaa katsomaan taloa, mutta nyt kaikki haaveet kaikesta mureni ja olen pyytänyt molempia siskoja ettei niin paljoa mun seurassa puhuisi asunnoista, molemmat siskot on tosi ihania ja on ymmärtäneet onneksi sitä, miksi en pysty nyt kuuntelemaan muiden asuntoasioita. Mulle on moni sanonut, ettei tää oo maailmanloppu ja mä löydän vielä töitä, mutta oon tällä hetkellä niin kateellinen mun molemmille siskoille, varsinkin kun olin jo ehtinyt suunnittelemaan mun elämää eteenpäin sen mukaan, että saan tosta vakityön.



Tällä hetkellä mä olen tosi surullinen ja itken aina yksin ollessa. Myös unettomuus on taas alkanut vaivaamaan. Onneksi mun toinen sisko jäi nyt kesälomalle ja siitä äitiyslomalle, niin mulla on ollut siitä seuraa. Ja äidistä sekä mun serkusta. Mä oon aina toukokuun alussa alkanut mun synttäreitä jo suunnittelemaan (jotka on 21. päivä), mutta tänä vuonna mua ei voisi vähempää kiinnostaa mitkään synttärit. Eteenpäin on vaan mentävä, ehkä tää jossain vaiheessa helpottaa.



// I lost my job a week ago and now I'm a bit depressed :(

♡:SΔRΔGΔLΔXYY

33 kommenttia:

  1. Kovasti voimia ja tsemppiä! Ajan kuluessa asiat varmasti selkenevät ja muuttuvat parhain päin :) tämän hetken työtilanne noin yleisesti suututtaa mua ihan kamalasti, esim mun ahkera veljeni, joka valmistui vuosi sitten on yhä edelleen työttömänä, eikä suuntaa parempaan ole näkyvissä... Nuoret saa töitä vain suhteilla tai tuurilla, siis ainakin täällä opiskelijakaupungissa, jossa on todella ylibuukkausta, eikä kellään ole vara ketään palkata:( täytyy vain toivoa parempaa:) Onneksi sulla on ihania ihmisiä ympärillä<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih, tosi ikävää, että sun veljelläkin on huono työttömyystilanne, paljon tsemppiä myös hänelle! Toivotaan, että yleinen työtilanne täällä Suomessa paranisi.

      Poista
  2. Tosi kurjaa, että menetit kivan työn! Minutkin yli neljä vuotta kestänyt työsuhteeni irtisanottiin viime syksynä. Aloin etsiä töitä hyvissä ajoin ja laajalla skaalalla, enkä ehtinytkään sitten olla työttömänä kuin puolitoista viikkoa, ennen kuin tärppäsi! Nyt olen ollut jo yli puoli vuotta uudessa työssään, saanut palkankorotuksen ja minusta on tullut firman työsuojeluvaltuutettu! Työporukka on aivan mahtava ja kun työ löytyi rahoitusalalta, olen myös oppinut paljon talousasioista ja saanut itsekin lisämotivaatiota säästämiseen. Olenkin usein ajatellut, että tuo pakotettu alan vaihto oli parasta, mitä minulle on hetkeen tapahtunut. :) kyllä sinäkin varmasti löydät pian töitä ja sinulle se tulee olemaan helpompaa, kuin paikallesi tulleelle kuusikymppiselle! Leuka ylös ja rohkeasti päivittämään CVtä ja kirjoittamaan hakemuksia! Tsemiä sinne! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kuulla, että sä sait työn oikeastaan heti! :) Mä heti, kun kuulin asiasta, niin aloin lähettelemään hakemuksia pitkin poikin ja nyt näitä kaikkia kommentteja lukiessa on tullut paljon parempi mielikin :)

      Poista
  3. Paljon voimia ja tsemppiä sinne :-( Voin hyvinkin uskoa sun työnantajalta ton, eikä ole eka kerta kuin siellä tollasia älyttömyyksiä harrastetaan. Itelläkin työttömyydestä kokemusta ja eihän se kivaa todellakaan ole vaikka kuinka yrittää pysy positiivisena kun rahaa ei ole mihinkään ja ihmiset luulee että on joku urpo luuseri kun on työtön. Toisaalta meillähän lahdessa joka 4:jäs nuori on työtön että eipä se kovin harvinaista täälläpäin ole.. tai valitettavasti muuallakaan suomessa :-/ Toivotaan että löytäisin uuden työn pian, mikä voisi ehkä mahdollisesti olla vielä kivempi kuin edellinen :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on tosi ikävää, että täällä Lahdessa on niin paljon nuorisotyöttömyyttä :( Onneksi sulla on nyt töitä ja kyllä mäkin toivottavasti kohta saan :)

      Poista
  4. Voi ei :(!
    Oon ihan varma, että sä löydät uuden työn! Blogin perusteella vaikutat ihan huippu tyypiltä ja sulla on mahdollisuudet vaikka mihin. Ei muuta kuin hakemuksien tekoon, kyllä se uusi työ löytyy vielä! Kannattaa muuten aina säännöllisesti soitella sinne vanhaan työpaikkaankin ja kysellä, josko sieltä olisi paikka aukeamassa. Voihan se olla, että se sun tilalle otettu yli 60-vuotias henkilö jää pian eläkkeelle ja siellä on taas paikka vapaa. Muutenkin taloushallinnon alalla on kyllä työpaikkoja, joten tsemppiä työnhakuun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten ihana viesti, kiitos paljon! Mulla on tullut paljon parempi mieli kaikkia näitä ihania kommentteja lukiessa ♡

      Poista
  5. Voimia. Olet kuitenkin vielä nuori nainen, uskon, että saat töitä. Nyt pidät vain itsestäsi hyvää huolta, ulkoilet, syöt järkevästi ja yrität saada unirytmin takaisin. Muista, tämä ei ole sinun syytäsi ja enää ei ole häpeä olla työtön, se on niin yleistä. Katsele, kysele töitä, mitä pikimmin sen parempi. Koulutusta?
    Olen itse 50 v. ja olen ollut reilun vuoden työttömänä, tämän ikäiselle ei näytä hyvältä. Olen valmistunut aikanaan laman aikaan. Pätkätöitä tein n. 15 vuotta, virassa olin n. 10 v. ja tässä sitä taas ollaan. Onneksi olen ollut koko ikäni "kätevä emäntä". Olen ollut aina hyvin tarkka talouden pitäjä.
    Me järjestimme häät aikanaan parissa viikossa, eikä maksanut paljon. Olisin halunnut mennä naimisiin vain parin todistajan kanssa, mutta anopin vuoksi kutsuttiin sitten vähän sukua. Miehen työn vuoksi olisi voinut olla mahtipontisemmat häät, mutta meitä ei kiinnostanut. Minusta häät ovat parin juhla, ei siihen tarvita mitään ihmeellistä juhlahäslinkiä. Kun me menimme naimisiin 80 -luvun lopussa, mieheni työkaverit (tai tulevat vaimot) oikein kilpailivat suurista häistä, joihin otettiin lainaakin. Nyt mahtipohtisimmat ovat eronneet, muista tärkeintä on rakkaus :)
    Olen aikanaan asunut miehen työn vuoksi ulkomailla. Ihan kiva kokemus, mutta ei sekään lopulta mitään muuttanut. Oma maa mansikka, muu mustikka :) Eipä ole tullut paljon matkusteltua sen jälkeen, paitsi Tallinnassa.
    Usein sitä kaipaa sitä mihin ei ole varaa ja kuvittelee, että se olisi onni ja autius. Elämä on tässä ja nyt, parhaat ilot ovat ilmaisia. Ja hei, sinusta tulee täti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan positiivinen viesti, kiitos paljon! Sä olet kokenut paljon elämässä ja ollut selvästi monissa eri elämäntilanteissa, toivon, että löydät pian mieluista työtä itsellesi! :) Kiitos myös rohkaisusta ja vinkeistä, kyllä tämä pikkuhiljaa tästä alkaa rullaamaan :)

      Poista
  6. Voi Sara! Mulle tuli paha mieli sun puolesta :( Tuntuu typerältä sanoa näin, mutta usko mua: kaikki kääntyy vielä hyväksi. Niin se vain on, vaikka nyt ei siltä tunnu. Tuut näkemään, että JOTAIN PAREMPAA TULEE TILALLE! <3 Voimahalaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mia! Ihanaa, että on näin paljon rohkaisevia viestejä tullut, olo tuntuu oikeasti jo paljon paremmalta :)

      Poista
  7. Voi ei, tosi ikävä juttu :( olet kuitenkin vielä niin nuori että ehdit saada kivan työn ja oman ihanan kodin. Minä ajattelen aina niin että kaikella on tarkoitus ja jotain kivempaa tulee tilalle. Nyt vaan pää pystyyn ja aktiivisesti hakemaan töitä. Aktiivisuus ja oma asenne palkitaan! Pidät myös itsestä huolen eli unirytmi kuntoon ja päiville jotain tekemistä :) voimahalaus ja kaikkea hyvää <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos lohduttavista sanoista, on ihana nähdä miten rohkaisevia viestejä olen saanut! :)

      Poista
  8. Voi Sara.. toi on kyllä niin perseestä. Jos pääsisin niin tulisin rutistamaan sua kunnolla!! <3

    VastaaPoista
  9. Tää oli niin ikävä juttu, kun tästä ekaa kertaa kuulin. Täytyy sanoa, että teit ihan oikein, ettet perehdyttämään jäänyt, rajansa kaikella, oikeasti!!! Toivottavasti tulee jotain tilalle, ehkä jotain vielä parempaa, mutta ymmärrän sun fiilikset, koska nyt tarvi laittaa ne kaikki ihanat haaveet vähäksi aikaa pois, kuitenkin haaveiden kautta me kaikki eletään. Halit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna, tää oli jotenkin tosi rohkaiseva viesti! :) Mä hautaan nämä haaveet vähäksi aikaa pois ja otan tilalle jotkut muut :)

      Poista
  10. Voi että todella ikävää ja kurjaa.Voimia &haleja

    VastaaPoista
  11. Uskon, että tulevaisuus on varmasti parempi. Sinulla on kuitenkin hyvää työkokemusta, joten toivottavasti uusi työ löytyisi pian :)

    VastaaPoista
  12. Tiedän tasan tarkkaan, että kaikki "kyllä sä löydät pian töitä"-kommentit ei lohduta yhtään. Mutta ajatellaan asiaa näin: Sä olet talousalan ammattilainen, mikä tarkoittaa sitä, että sulla on mahdollisuus työllistyä ihan mihin alalle vaan. Mä olen ollut aika paljon välillä työttömänä ja pätkätöissä edelleen, joten tiedän ihan tarkkaan miltä tuo kaikki paska tuntuu. Mä en odota mitään positiivista tulevaisuudelta, joten en ainakaan hirvittävästi petykään. Itse olen tosi kapeasti kouluttautunut, mulla sattui ihan älytön nakki oman työpaikan suhteen ja tälläkin hetkellä teen kovasti töitä, että uusi hanke saataisiin menemään läpi ja mulla olis jopa tän vuoden jälkeen tiedossa kaksi vuotta lisää töitä...
    Jos jonkun neuvon voin antaa, niin kannattaa pitää itsensä aktiivisena, osallistua kursseihin ym, ihan vaan siksi, jos ei heti tärppää töiden kanssa, CV:hen ei jää tyhjiä aukkoja, jotka sitten herättää kysymyksiä työhaastatteluissa. Ja on se oman mielenterveyden kannaltakin hyvä asia, ettei jää kotiin yksin omien ajatusten kanssa.
    Ei muuta kuin hirvittävästi tsemppiä, et todellakaan ole yksin noiden ajatusten kanssa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä pidän tsemppiä, että sulla tulee työt jatkumaan! Kiitos pitkästä kommentista ja neuvoista! ♡

      Poista
  13. Tosi ikävä kuulla. :( Omalle äidilleni kävi samoin, että oma työsuhde loppui ja joutui kouluttamaan uuden ihmisen omaan työhönsä (jota oli tehnyt monta KYMMENTÄ vuotta - tässä oli kyse siitä, että äidillä ei ollut virallista koulutusta tuohon työhön mutta uudella hakijalla oli). Onneksi äiti oli jo niin lähellä eläkeikää, että pystyi sitten jäämään jo viettämään eläkepäiviä, eikä tarvinnut uutta työtä hakea. Mutta törkeyden huippu silti, että irtisanottu joutuu kouluttamaan omaan työhönsä uuden ihmisen! Ymmärrän hyvin, miksi et sitä halunnut tehdä.

    Itsekin hetkellisesti valmistumisen jälkeen työttömänä olleena ja nykyään vuoden pätkissä apurahalla työskentelevänä tiedän hyvin sen tunteen, kun kaikki on epävarmaa ja auki, ja tuntuu ettei voi suunnitella tulevaisuutta mitenkään. Se on syvältä. Ja työttömyys yleensäkin masentaa ja lannistaa ihmisen todella helposti, siitäkin on itsellä ja lähipiirillä kokemusta.

    Muuta neuvoa en osaa antaa, kuin että yritä jaksaa päivä kerrallaan ja kerää voimia. Onneksi sulla on tukiverkosto kunnossa. <3 Toivotaan, että uusi työ löytyy pian ja että se on vielä kivempi kuin edellinen! Useinhan sitä käy niin, että kun yksi ovi sulkeutuu niin toinen aukeaa.

    Jaksamista! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, mä oon tosi surullinen sun äidin puolesta, oikein paljon tsemppiä hänelle! Mä toivon, että suakin lykästää ja saisit pian jonkun tosi kivan vakkarityön :) Kiitos kannustavasta viestistä! :)

      Poista
  14. Ihanaa, kun avauduit. <3 Rohkea tyttö! Teki varmasti hyvää.
    Tässä tilanteessa ei voi muuta sanoa kuin päivä kerrallaan eteenpäin ja onneksi sinulla on Nalle ettet aivan yksi ole ja asustele.
    Älä menetä toivoasi, vaan usko omiin unelmiin edelleen. <3
    Tuo tuli aika yllätyksenä, että syöt masennuslääkkeitä, kun sinä vaikutat ainaniin iloiselta ja valoiselta persoonalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos viestitstä, teki tosi hyvää vähän saada avautua jonnekkin tästä asiasta. Onneksi tosiaan on Nalle ja muutenkin paljon ihania ihmisiä ympärillä ♡ Mulla on taustalla paljon koulukiusaamista ja itseinhoa, joten sen takia syön niitä lääkkeitä, sitä ei ehkä huomaa, mutta olen todella epävarma itsestäni

      Poista
  15. Koita nauttia siintä mitä sinulla on, perhe, ystävät ja Nalle. <3

    VastaaPoista
  16. Voi helvetti, mikä temppu työnantajan puolelta... muista ettei toi todellakaan oo sun oma syy! Ja piankos se heppu jää eläkkeelle ;)

    Nyt sulla on mahis pitää huolta itestäs ♥ Vaikka aivan varmasti vituttaa koko homma, ja jäihin laitetut suunnitelmat, tiedän niin ton tunteen. Ja jotkut synttärikemut kantsis pitää, edes jotain leffailtaa pienellä porukalla - kivojen tyyppien seura tekee tosi paljon varsinkin masistelun hetkellä. Mutta sä selviät tästäkin, ja sit voitki olla super awesome!

    VastaaPoista

Comments? ♡

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...